Oulun Ooppera Historia

Jo vuonna 1910 Oulun Soitannollinen Seura esitti Toivo Kuulan johdolla Giuseppe Verdin ”Trubaduuri”. Sen jälkeen oopperan esittämisessä seurasi pitkä tauko, joka päättyi vasta 1963, kun Oulun opettajainvalmistuslaitoksen opiskelijat esittivät pianon säestyksellä Albert Lortzingin ”Oopperaharjoitus”. Seuraavana vuonna Oulun musiikkiopiston opiskelijat tuottivat kaksi pienoisoopperaa: Mozartin ”Bastien ja Bastienne” ja Haydnin ”Apteekkari”. Kun esitykset näyttivät kiinnostavan oululaisia, opiskelijat valitsivat ensimmäiseksi kokoillan oopperakseen Verdin ”La Traviata”. Kauppaopiston Madetoja-salissa huhtikuussa 1965 esitetyn oopperan ohjasi Inga Laure, ja kaupunginorkesteria johti Paavo Rautio.

Musiikkiteatterin ystävät perustivat 1960-luvun alkupuolella useisiin Etelä-Suomen kaupunkeihin oopperayhdistyksiä. Oululaiset seurasivat etelä-suomalaisten esimerkkiä perustamalla joulukuussa 1965 Oulun Ooppera -nimisen rekisteröidyn yhdistyksen. Se esitti 1966-67 Inga Lauren ohjaaman Giacomo Puccinin ”Madame Butterflyn” ja Jussi Törnwallin ohjaaman Pjotr Tsaikovskin ”Jevgeni Oneginin”. Helsinkiläiset kriitikot Seppo Nummi ja Olavi Kauko pitivät oululaisten suorituksia lupaavina.

Keväällä 1968 Oulun Ooppera siirtyi akustiikaltaan kalseasta kauppaopiston salista Pohjankartanon juhlasaliin, jossa se esitti kuudesti täydelle katsomolle Verdin ”Naamiohuvit”. Jopa Helsingin Sanomien kriittinen Seppo Heikinheimo poistui Eero Harmaalan ohjaamasta esityksestä ”perinteelliselle poronkäristykselle valoisin mielin”; Heikinheimon mukaan Oulussa oli ”ainesta ja halua”, tarvittiin ”vain olojen vakiintumista ja pätevää musiikillista johtoa”, jotta kehitys etenisi suotuisasti. Vuosina 1969-71 oopperayhdistys, musiikkiopisto ja kaupunginorkesteri esittivät Pohjankartanossa Puccinin ”Toscan”, Madetojan ”Pohjalaisia” ja Smetanan ”Myydyn morsiamen”; Toscan ja Pohjalaiset ohjasi Eero Harmaala ja musiikin johti Onni Kelo. Myydyn morsiamen taas ohjasi Jussi Törnwall ja kapellimestarina toimi Stephen Portman. Helsingin Sanomien Heikinheimo piti Toscan esitystä ”epätasaisena”. Uuden Suomen Seppo Nummi puolestaan kirjoitti Myydystä morsiamesta, että se ”kohosi nimenomaan musiikillisessa katsannossa kuoron ja orkesterin osalta hyvinkin ankaran kritiikin kestäväksi tuotteeksi, jossa myös teatterillinen muotoilu oli tehty ammatillisella otteella”.

Syksyllä 1972 valmistui Oulun kaupunginteatterin uudisrakennus, joka paransi huomattavasti myös Oulun Oopperan toimintaedellytyksiä. Uuden teatterin suuri näyttämö osoittautui akustiikaltaan kehnohkoksi, mutta siitä huolimatta se oli Pohjankartanoa parempi esiintymispaikka. Vuonna 1972 Oulun Ooppera esitti uusissa tiloissa Georges Bizet´n ”Helmenkalastajat”. Tämän Helmenkalastajien Suomen kantaesityksen ohjasi Jussi Törnwall ja musiikin johti Stephen Portman. Yleisö otti esityksen hyvin vastaan, mutta kriitikoiden lausunnot olivat varauksellisia. Helsingin Sanomien Seppo Heikinheimon mukaan Oulun Ooppera oli Helmenkalastajissa joutunut ”vastuksien tielle”, ja Uuden Suomen Jukka Määttänen pohti, oliko Helmenkalastajat ylipäätään viisas valinta. Myös Kalevan Kari Karemo epäili valinnan mielekkyyttä, mutta katsoi että suurista vaikeuksista huolimatta Oulun Ooppera onnistui kalastamaan helmen kotiin”.

Helsingin ulkopuolella toimivat oopperayhdistykset perustivat vuonna 1968 Suomen Oopperaliiton, joka ryhtyi kannustamaan oopperaväkeä yhteistyöhön paikallisten puhenäyttämöiden kanssa. Oulussa ratkaisuun päästiin vuonna 1973. Tuolloin kaupunginhallitus ja oopperayhdistys sopivat siitä, että kaupunginteatteri ottaisi joka vuosi ohjelmaansa yhden oopperan, yhdistys hankkisi solistit, ja musiikkilautakunta antaisi käytettäväksi orkesterin ja harjoituspianistit. Yhteistyösopimusta noudatettiin ensimmäisen kerran vuonna 1974, kun Paavo Liski ohjasi Umberto Giordanon harvoin esitetyn ”Andre Chenierin”. Kriitikot olivat tyytyväisiä esitykseen: Uuden Suomen Petri Sariolan mukaan ”oopperoista pohjoisin yllätti laadullaan”, Helsingin Sanomien Seppo Heikinheimo katsoi että Oulun Ooppera oli ”myötätuulessa”, ja Kalevan Kari Karemo tähdensi, että ”Liskin käsissä näyttämötoteutus on sitä luokkaa, että Oulun Oopperan kohdalla voinee puhua uuden kauden alkamisesta”.

Oopperayhdistyksen, kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin yhteistyö vakiintui seuraavina vuosina. Talvella 1975 esitettiin ohjaaja Ilkka Bäckmanin ja kapellimestari Rauno Rännälin johdolla Tšaikovskin ”Patarouva”, ja keväällä 1976 valmistui hämeenlinnalaisen säveltäjän Tauno Marttisen Oulun Oopperalle kirjoittama teos ”Laestadiuksen saarna”, jonka libreton oli laatinut rovasti Nilla Outakoski. Timo Ojalan ohjaama esitys herätti huomiota, ja kriitikkojen mielestä oopperassa oli monia musiikillisesti mielenkiintoisia jaksoja. Vuosina 1977-81 Oulun Ooppera esitti etupäässä klassista ohjelmistoa. Erityiseksi menestykseksi muodostui 1981 Leena Salosen ohjaama ”La Bohème”. Kalevan Kari Karemon mukaan ”parempaa oopperaa ei Oulussa ollut esitetty”. Helsingin Sanomien Hannu-Ilari Lampila suhtautui esitykseen varauksellisemmin, mutta katsoi kuitenkin että orkesteri soitti Rauno Rännälin johdolla paremmin kuin edellisten vuosien ensi-illoissa.

1980-luvun ohjelmistoon kuuluivat Tauno Marttisen Eeva-Liisa Mannerin tekstiin säveltämä ”Poltettu oranssi” 1982, Georges Bizet´n ”Carmen” 1983, Aleksandr Dargomyzskin ”Kivinen vieras” 1984, Wolfgang Amadeus Mozartin ”Figaron häät” 1985, Giacomo Puccinin ”Madame Butterfly” 1986, Leevi Madetojan ”Pohjalaisia” 1987, Benjamin Brittenin ”Ruuvi-kierre” 1988, Otto Nicolain ”Windsorin iloiset rouvat” 1989 ja Giuseppe Verdin ”La Traviata” 1990. Oopperat ohjasi Leena Salonen ja kapellimestareina toimivat Martti Tiainen, Petri Sakari ja Ari Angervo. Päivälehtien kriitikot katsoivat Oulun Oopperan vakiinnuttaneen näillä esityksillään asemansa yhtenä parhaista maakuntaoopperoista.

Lähde: Turo Manninen Oulun kaupungin historia

Kunniaplaketilla ja -kirjalla palkitut
2012 Leena Salonen
2014 Ahti Alatalo
2014 Esko Jurvelin
2014 Aila Knihtilä
2014 Rauno Rännäli
2015 Leena Hyvönen
2015 Kari Jalonen

Aino Ackte:n lasipallo -teoksella ja kunniakirjalla palkitut
2012 Oulun konservatorio
2014 Oulu Sinfonia
2014 Oulun kaupunginteatteri
2014 Oulun Valistustalo Oy
2014 Tuiran Kamarikuoro
2015 Liisa Härö
2015 Outi Sipilä

Katsauksia menneisiin vuosiin
Oulun Ooppera r.y:n puheenjohtaja Arto Vuorjoki